Virta

Teksti: Tanja Mykkänen

Jotta pelastuskoirakokelaasta tulee se Ihan Oikea Pelastuskoira, joka pääsee mukaan tositoimiin ja oikeisiin hälytyksiin, pitää kokelaan suorittaa monta koetta. Pitää suorittaa peruskoe sekä jäljestä että hausta ja jommastakummasta myös loppukoe. Kokeiden lisäksi plakkarissa pitää olla myös muuta kokemusta, sekä ohjaajalla että koiralla.

On ensiarvoisen tärkeää, että ohjaajalla on kokemusta kartturin roolissa myös varsinaisista hälyistä. Hälytyksissä koiranohjaaja on oman partionsa johtaja, joka tuntee oman koiransa ja sen vahvuudet ja heikkoudet sekä ymmärtää, millä tarkkuudella juuri sen oman koiran kanssa etsittävä alue pitää käydä läpi. Jokainen hälytystehtävä on myös erilainen, joten mitä useampaan pääsee mukaan, niin sitä kattavammin kokemus karttuu. Mikäli hälyryhmätoiminta kiinnostaa, niin kannattaakin hälyryhmään hakeutua hyvissä ajoin ennen kuin oma koira on valmis, jotta pääsee kartturin roolissa näkemään mahdollisimman paljon eri koirakoita ja eri ohjaajien työskentelytapoja sekä sitä, millaisia asioita kannattaa harjoitella.

Kun ohjaajalla on kokemusta varsinaisista hälyistä ja koirallakin takana jo paljon kilometrejä hälytreeneistä sekä pidemmistä harjoitusetsinnöistä, on viimeisen tarkistuksen aika. Viranomaistarkastus, eli VIRTA on viimeinen etappi ennen koiran hälyryhmään siirtymistä. Lähes kaikki pelastuskoirayhdistykset, myös Espy, järjestää ennen varsinaista VIRTAa isomman harjoituksen, joka kulkee yhdistyksestä riippuen esi-Virtana, Virta-harjoituksena tai Virta-testinä. Tämän harjoituksen tarkoituksena on näyttää, onko koirakko valmis Virtaan vai olisiko vielä jotain treenattavaa sitä ennen. Hälyryhmän puolto siis tarvitaan, ennenkuin Virta-tarkastusta edes anotaan.

VIRTA on nimensä mukaisesti viranomaistarkastus. Mukana on yleensä aina viranomaisen edustaja (poliisi, jolle poliisin koiratoiminta on tuttua), VIRTA-tarkastaja sekä hälyryhmän edustaja (Espyssä joku viidestä hälyryhmän ryhmänjohtajasta). Tällä kokoonpanolla suunnitellaan tarkastus juuri testattavalle koirakolle sopivaksi.

Alue on ohjeen mukaisesti ”hälytysryhmän tyypillisessä toimintaympäristössä” ja sen koko valitaan niin, että kyseisellä koirakolla kestää arvion mukaan 2-3h alueen tarkistamisessa. Alueella on 1-3 maalimiestä, jotka voivat olla eri asennoissa, peitettyinä tai liikkuvia. Maalimies voi myös olla puhuva, eli jutella koiralle mukavia sen saapuessa löydölle. Alueella tulee olla myös yksi, vähintään 300m pitkä jälki ja jäljellä voi olla käyttöesineitä. Etsinnän aikana koiranohjaajalla on apunaan kartturi, joka pitää koirakon kartalla, mutta ei ota kantaa etsintätaktiikkaan, eli ei esimerkiksi kerro jos jokin alue jää käymättä.

Espyn alueella ”tyypillinen toimintaympäristö” on useimmiten taajamaa ja taajamametsää, näissä meidän etsinnöistämmekin suurin osa on. Jäljen suhteen tämä on asettanut jonkin verran haasteita, koska taajamametsässä jälkiä voi olla paljonkin, ja ohjaajan pitää miettiä tarkkaan, onko jälkeä järkevää lähteä kyseisessä maastossa ajamaan vai olisiko haku tehokkaampi toimintatapa alueen etsimiseksi.

Arvioinnissa otetaan huomioon etsintätaktiikka ja ohjaajan kyky hahmottaa alue sekä olosuhteiden vaatimukset. Ohjaajan on huomioitava maaston muodot, sääolosuhteet ja oman koiransa työskentelytapa sekä ominaisuudet. Myös etsintävarustuksen on oltava kunnossa sekä koiralla että ohjaajalla. Tämän lisäksi huomioidaan koiran työskentely, koiran on oltava ohjaajan hallittavissa ja koiranohjaajan tulee pystyä muuttamaan etsintätaktiikkaa tarpeen vaatiessa. Sekä koiran että ohjaajan henkisen ja fyysisen kestävyyden pitää säilyä koko tehtävän ajan ja vaikeat olosuhteet eivät saa olla este tehtävän suorittamiselle. Etsinnän pitää olla etenevää ja tehokasta, mutta alue on kuitenkin käytävä läpi sellaisella tarkkuudella, että se voidaan tarvittaessa todeta tyhjäksi. Myös koiran ilmaisuun sekä käyttäytymiseen maalihenkilöllä kiinnitetään huomiota, mutta vaikka kaikki maalit löytyisivätkin ja ilmaistaisiin huolella, niin tarkastus voidaan hylätä mikäli muissa osa-alueissa on puutteita.

Tarkastus on siis hyvinkin kokonaisvaltainen, ja siinä arvioidaan laajasti kyseisen koirakon valmiutta oikeisiin hälytystehtäviin. Viime vuoden aikana Espyssä VIRTA-tarkastuksen suoritti vain yksi koirakko, Marjo ja Kona, jotka ovatkin jo päässeet myös tositoimiin syksyn aikana. Ensi vuodelle toivottavasti saadaan useampia uusia hälykoirakoita, oikein päteviä junioreita on kyllä monta kappaletta ihan loppumetreillä kokemuksia haalimassa.

Marjon ja Konan VIRTAa suunniteltaessa testaajalta tuli ohje, että alueelta pitäisi löytyä myös rakennettua ympäristöä, jotta nähtäisiin koiran toiminta kytkettynä etsien. Tämän lisäksi piti olla riittävästi metsää, jotta tarkastukseen saataisiin myös kestoa. Alueeksi valikoitui n. 30 hehtaaria Vihdissä, taajamaa edustivat koulu ja urheilukenttä ja niiden lisäksi oli myös laaja metsäalue, jossa aurinkoisena viikonloppuna oli paljon muita kulkijoita. Taajamaan ei sijoitettu maaleja, ja Marjon tuli todeta alue tyhjäksi saadakseen luvan edetä metsän puolelle. Metsässä alueen poikki kulki jälki, jonka päässä maalimies pötkötti ja alueen toisella laidalla oli myös toinen maali. Kolmas henkilö oli varalla odottelemassa, jos nämä kaksi löydettäisiin liian nopeasti, silloin hän olisi singonnut vielä etsimättömälle alueelle piiloon. Toiselle alueelle tallattiin vielä jälki, joka otettaisiin tarvittaessa käyttöön.

Etsintä siis aloitettiin koulun pihasta ja hyvin tarkasti ja täsmällisesti sekä piha-alue että viereinen urheilukenttä pusikoineen tulikin etsittyä. Urheilukentän vieressä olevassa ryteikössä koiralla oli jonkin verran reaktioita, joten se tarkistettiin parilta eri suunnalta. Kun mitään ei löytynyt, ei parivaljakko jäänyt kuitenkaan hinkkaamaan puskia vaan matkaa jatkettiin metsän puolelle.

Metsäalueen laidalta pyörätieltä nousi jälki, joka olisikin ollut juuri oikea maalimiehen jälki. Muutaman kymmenen metrin jälkeen metsän puolella kuitenkin näkyi muutama mummo mustikoita poimimassa, joten Marjo totesi että jälkeä ei kannata ajaa kun ei ole varmuutta, onko se juuri kadonneen jälki.

Tämän jälkeen etsintää jatkettiin metsän puolella koira vapaana. Aluetta halkoi ulkoiluteiden verkosto, joten Marjon taktiikkana oli etsiä aina yksi lohko kerrallaan. Noin kahden tunnin etsinnän jälkeen Kona nosti nenäänsä, työsti hetken hajua ja tuli sitten kuusien keskeltä rulla suussa ilmaisemaan. Maalilta lähdettiin vielä jatkamaan, jotta nähtiin että koira pystyi jatkamaan työtään myös löydön jälkeen. Koska etsintä oli kuitenkin kestänyt jo pari tuntia ja oltiin nähty, että työskentely oli kerrassaan mainiota, niin testaaja päätti tässä vaiheessa lopettaa etsinnän.

Jälki oli kuitenkin vielä todentamatta, joten seuraavaksi jatkettiin toiselle alueelle, jonne varajälki oli tallattu. Muutaman mutkan kautta tämäkin tehtävä saatiin alkuun ja Marjo ja Kona jäljestivät erittäin tarkasti mm. hiekkakuopan pohjalla kulkenutta jälkeä, joten VIRTA oli testaajan, poliisin sekä hälyryhmän edustajan yksimielisesti hyväksymä ja Espyllä oli uusi hälykoira.